Nimi: Your guardian angel
Kirjoittaja: Ryuuzaki-san
Oikolukija: Damarë
Aihe: Death Note
Tyylilaji: Drama, romance, fluffy, Songfick
Ikäraja: Lievä R
Paritukset: Misa x L
Mainoslause:
"Ryuu... Ryuuzaki...?" L hautasi kasvonsa tytön hiuksiin ja kuljetti
käsiään tämän selkää pitkin. "En anna kenenkään satuttaa sinua", mies
kuiskasi käheästi. "Lupaan. Järjestän asian."
A/N: L nyt ei
päässyt omaan elementtiinsä, eikä sen kummemmin Misakaan... Eikä tästä
saa kunnon kuvaa Death notesta xD Kuvailultaan huonoimpia fickejä,
mutta sinänsä aika suloinen. Kirjoitin tämän Chrístínalle <3
(vaikkei hää Misasta ja L:stä pahemmin pidäkään XDD) eiköhän hän tämän
luettuaan tajua miksi omistan tämän hänelle xD
Warnings: Henkilön kuolema
Your guardian angel
Oli aivan hiljaista. Sade piiskasi ikkunaa. Mies huokaisi hiljaa laskien katseensa tyhjälle kirjepaperille.
L
istui yksin pimeässä huoneessa, jota valaisi vain heikko kynttilän
valon luoma kajo. Hän poimi kynän käteensä ja alkoi kirjoittaa:
'Rakas Misa...'
L mietti hetken ja puraisi alahuultaan tietämättä miten jatkaa, mutta kirjasi sitten paperille sanat:
'Kun saat tämän kirjeen, olen jo luultavasti poissa.'
"Ryuuzaki!"
Tytön
ääni herätti L:n mietteistään ja tämä kohotti katseensa irti
kirjepaperista. "Misa", L sanoi rauhallisella äänellään ja hymyili
tytölle pienesti. "Ajattelin juuri sinua."
"Minua?" tyttö kysyi
hämillään ja räpäytti vihreitä silmiään. Hymy nyki tämän
ruusunpunaisilla huulilla eikä tyttö voinut olla naurahtamatta
heleästi. "Oletpas sinä hassu, Ryuuzaki."
L hymähti pienesti ja jatkoi paperille raapustamista.
When I see your smile,
Tears roll down my face.
I can't replace.
And now that I'm stronger, I have figured out,
How this world turns cold and it breaks through my soul.
And I know I'll find deep inside me,
I can be the one.
"Mitä
sinä teet, Ryuuzaki?" Misa kysyi hetken kuluttua ja kallisti päätään
kuin utelias koiranpentu yrittäen samalla nähdä paperille, mutta L
peitti sen näkyvistä käsillään. "Eh, en mitään tärkeää. Se on
naurettavaa oikeastaan", mies mutisi vältellen tytön katsetta.
"Tuskinpa se voi mitään kovin naurettavaa olla... Näytit hyvin
vakavalta ja keskittyneeltä kirjoittaessasi jotain sille paperille",
tyttö huomautti heilauttaen platinan vaaleita hiuksiaan.
L oli hetken hiljaa ja empi, ennen kuin vastasi: "Kirjoitan kirjettä."
"Kirjettä?" tyttö toisti hämillisenä ja tarkasteli toista lämpimällä katseellaan. "Kenelle?"
L
lopetti kirjoittamisen ja kohotti päätään antaen tummien silmiensä
katseen porautua syvälle Misan silmiin. "Eräälle hyvin erikoiselle
ihmiselle. Haluan, että hän tietää mitä merkitsee minulle."
"Mikset
vain sano sitä hänelle?" Misa ehdotti reippaasti ja istuutui L:n
viereiselle tuolille pörröttäen tämän mustia hiuksia. "Tämä henkilö
varmasti arvostaisi sitä kovasti."
"En... pysty siihen", L mutisi koskettaen alahuultaan. "En nytkään tiedä miten kirjoittaisin asiani."
"Hmm..."
Misa äännähti mietteliäästi ja leikitteli sitten yhdellä
hiussuortuvallaan. "Tarvitsetko apua?" tämä kysyi sitten hetken
kuluttua. L hymyili tytölle kiitollisena mutta pudisteli sitten
päätään. "On parempi, että kirjoitan tämän aivan itse, enkä sitä paitsi
halua vaivata päätäsi moisella... Mutta en pistä pahakseni, jos voisit
antaa muutaman neuvon."
Tyttö nyökkäsi ponnekkaasti ja sanoi sitten:
"Sinun kannattaa kirjoittaa asiat, jotka haluat sanoa, juuri kuten
ajattelet ne. Niin että ne tulevat suoraan sydämestä ja todella
tarkoitat sitä mitä kirjoitat. Jos yrität peitellä tai muotoilla sanat
väkisin se kuulostaa vain teennäiseltä. Kuuntele sydäntäsi ja anna sen
tuoda oikeat sanat mieleesi."
"Niinkö?" L kysyi ja tämän silmät laajenivat hiukan. "Olet oikeassa, ehkä niin on paras."
"Ei
mitään ehkää, vaan niin ON paras", tyttö korjasi ja taputti hellästi
miehen kättä. L tunsi väristyksen kulkevan kehonsa lävitse. Hän nautti
lämmöstä, jonka Misan läsnäolo herätti hänessä.
L tarttui tyttöä hellästi kädestä ja hymyili tälle pehmeästi. "Kiitos, Misa. Sinusta oli hurjasti apua."
"Enhän
minä mitään tehnyt!" tyttö protestoi nauraen. 'Kiitos kaikesta', L
ajatteli, muttei sanonut sitä ääneen vaikka olisi ehkä pitänyt. Sen
sijaan hän kääntyi pois päin Misasta jatkaen kirjoittamista.
I will never let you fall. (let you fall.)
I'll stand up with you forever.
I'll be there for you through it all. (through it all.)
Even if saving you sends me to heaven.
"Mutta
miten sinä voit oikeasti?" L kuiskasi hiljaa ja vilkaisi Misaa vakavasi
sivusilmällä. "Kuulin tilanteestasi." Mies huomasi kuinka tytön
alahuuli värähti lähes huomaamattomasti, vaikka tämä yrittikin selvästi
esittää vahvaa. "Kertoiko Raito sinulle?" tyttö kysyi värittömästi,
jolloin L nyökkäsi pienesti. "He ovat siis saaneet selville että olet
toinen Kiroista."
Misa puraisi alahuultaan. "Mitä aiot tehdä minulle, L? Sinunhan tarkoituksesi oli lähettää Kira hirteen..."
L
oli hetken vaiti ja katseli tyttöä hellästi, surullinen hymy
kasvoillaan. "Totta, se oli tarkoitukseni." Misa käänsi selkänsä
miehelle, ja L huomasi kuinka tämän koko vartalo alkoi täristä. Tyttö
kietoi käsivarret ympärilleen kuin halaten itseään. Ikään kuin tällä
olisi ollut kylmä. "Mutta en tee sitä", L tokaisi viimein vakavana.
"M - mitä?" Misa sopersi kääntyen katsomaan toista uskomatta korviaan.
"En tee sitä. Järjestän asiat." Mies nousi seisomaan, veti tytön lähelleen ja kietoi käsivartensa tämän ympärille.
Misa äännähti hämillään ja jähmettyi paikoilleen kuin patsas.
"Ryuu... Ryuuzaki...?" L hautasi kasvonsa tytön hiuksiin ja kuljetti käsiään tämän selkää pitkin.
"En anna kenenkään satuttaa sinua", mies kuiskasi käheästi. "Lupaan. Järjestän asian."
It's okay,
It's okay,
It's okay-ay-ay-ay-ay
"Ryuuzaki..."
Misa kuiskasi kyyneleiden valuessa vuolaasti tämän poskilla ja tyttö
vastasi lopulta tiukasti halaukseen. "Kiitos, mutta en usko että voit
tehdä asialle mitään..."
"Kyllä minä voin", L sanoi nyt jo tiukasti
ja vetäytyi pois halauksesta pitäen kuitenkin yhä tytöstä kiinni kuin
ei aikoisi koskaan irrottaa otettaan. "Luota minuun."
Misa aukoi suutaan vähän aikaa kuin yrittäen sanoa jotain mutta hymähti sitten pienesti hymyillen. "Jos niin sanot..."
L hymyili ja kuivasi hellästi tytön kyyneleet rakastava katse silmissään. "Me selviämme tästä."
L irrotti vastahakoisesti otteensa tytöstä ja asteli sanaakaan sanomatta ikkunalle.
"Sade on loppunut..." hän sanoi katsellen sitten tummalle tähtitaivaalle.
"Katso,
Ryuuzaki!" Misa hihkaisi ja juoksi miehen vierelle tarttuen tätä
kädestä saaden lämmön läikähtämään miehen sisällä. "Tähdenlento!" Misa
käänsi katseensa L:ään hymyillen. "Saamme molemmat yhden toiveen."
"Väärin", mies naurahti pienesti. "Katsopa uudestaan", mies kehotti osoittaen taivaalle.
Misa henkäisi vaikuttuneena ja naurahti ihastuksissaan.
"Tähdenlentoja! Enemmän toiveita kuin kykenen tekemään!"
Seasons are changing,
And waves are crashing,
And stars are falling all for us.
Days grow longer and nights grow shorter,
I can show you I'll be the one
L katseli Misaa hymyillen ja huomasi kuinka tyttö vastasi katseeseen silmät sädehtien.
"Mitä
toivoit?" mies kysyi sitten, mutta Misa vain pudisteli päätään ja
katsoi miestä mukamas paheksuen. "Ei sitä voi kertoa, muuten toive ei
toteudu."
"Aaah, aivan. Unohdin sen täysin", L myönsi ja hieroi
mietteliäästi leukaansa tuijotellen kaukaisuuteen. "Kuule... saanko
kysyä sinulta jotain?"
"Eh?" Misa katsahti toista kysyvästi.
"Miten Raito kohtelee sinua? Miten teidän suhteenne -?"
"Mitäh?" tyttö älähti närkästyneenä astuen kauemmas toisesta. "Mitä sinä nyt tuollaisia! Mokoma perverssi!"
"Ei,
en minä sillä", L sanoi hiljaa ja painoi katseensa maahan. "Mietin
vain... Raito on hyvä tyyppi, mutta... sinä ansaitset parempaa kohtelua
kuin mitä hän..."
"Ehkä niin, mutta ei millään pahalla Ryuuzaki", Misa aloitti viileästi. "Se ei kuulu sinulle."
L hymähti vaitonaisesti ja yritti olla näyttämättä pettymystään ulospäin. "Olet aivan oikeassa. Suo minulle anteeksi."
"Äh,
minä olen se jonka pitäisi pyytää anteeksi", Misa mutisi. "Meillä ei
mene Raiton kanssa oikein hyvin, mutta minä rakastan häntä yli kaiken
ja..."
"Minä tiedän", L keskeytti. "Ei sinun tarvitse sitä sanoa.
Tiedän kyllä, mutta en kestä katsoa kuinka sinä kärsit. Jos olisit
minun tyttöystäväni - " L sulki nopeasti suunsa ja yritti olla
jatkamatta lausettaan loppuun asti.
"Sinun... tyttöystäväsi...?" Misa toisti ihmeissään ja loi L:ään katseen, jollaista tämä ei koskaan aiemmin ollut luonut...
"Äh, unohda", L takelsi haroen vaivaantuneena hiuksiaan. "Se oli typerää, minä - "
Hän ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään kun tunsi mansikan makuiset huulet omillaan.
I will never let you fall. (let you fall.)
I'll stand up with you forever.
I'll be there for you through it all. (through it all.)
Even if saving you sends me to heaven.
L
vastasi suudelmaan ja raotti tytön huulia omillaan ja tunsi kuinka
tytön kieli hyväili pian hellästi mutta kiusoitellen hänen omaansa.
Mies upotti kätensä tytön silkin pehmeisiin hiuksiin suudellen tätä
yhä. Pian hän oli kuulevinaan tytön voihkaisevan mielihyvästä. L vei
kätensä silitelläkseen sormellaan tytön poskea ja tunsi kuinka se
kastui. "M - mitä?"
L vetäytyi pois päin huomatakseen Misan kyyneleiden raidoittamat kasvot...
'Ihan
niin kuin Misa olisi muka nauttinut'', L ajatteli ja puri kivuliaasti
ala huultaan. Että hän osasikin olla tyhmä... "Anteeksi", tyttö ynähti
ja kääntyi lähteäkseen.
"Misa, älä lähde!" L huudahti, mutta liian myöhään sillä tyttö oli jo poistunut.
'Cause you're my, you're my, my-e-y-e-y,
My true love, my whole heart.
Please don't throw that away.
'Cause I'm here... for you!
Please don't walk away and,
Please tell me you'll stay... here!
"Misa!"
L huusi ja juoksi ulos asunnostaan raskaasti huohottaen. "Misa!" Pian
hän kuulikin verta hyytävän kiljaisun... ja vieläpä tutulla äänellä...
"Misa!"
L huudahti ja huomasi kuinka eräs miehen köriläs oli käynyt tämän
kimppuun... "Lopeta!" mies käski ja tönäisi miehen kovakouraisesti
sivuun vetäen nyyhkyttävän Misan syliinsä. Mies asteli uhkaavasti L:ää
ja Misaa kohti jolloin L työnsi Misan taakseen ja otti vastaan
kivuliaan nyrkin iskun kasvoihinsa. "Lopeta!" tyttö kiljui miehelle,
mutta tämä ei kuunnellut. L katseli miestä hetken aikaa typertyneenä
kunnes potkaisi tätä kovaa kylkeen. "Silmä silmästä", L sähähti ja loi
musertavan katseen mieheen joka tajusi viimein poistui paikalta.
Whoa-oh!
Stay!
Whoa-oh!
"Ryuuzaki..." Misa henkäisi ja ryntäsi miehen luo ja katsahti kauhistuneena. "Sinä... Vuodat verta..."
L
piteli kättään hetken haljenneella huulella, mutta laski sen sitten
Misalle sanoen: "Ei se ole paha... Pääasia, että olet kunnossa."
Misa naurahti pienesti ja suukotti miestä nopeasti poskelle.
"Senkin
prinssi rohkea", tyttö tokaisi hymyillen mutta vaikutti yhä
hermostuneelta. L:n katse löysi Misan kaulalle ja huomasi... "Sinulla
on mustelma... tuossa...", L huomautti edelleen uupuneena ja katseli
Misaa huolestunein silmin. "Oletko oikeasti kunnossa?"
"O - olen..."
tyttö änkytti vaimeasti. "Ja se on fritsu oikeastaan... minä..." L
tarttui hellästi tytön kaulaan ja vei huulensa pehmeästi fritsun
kohdalle. "Tule", L sanoi ja ojensi Misalle kätensä. "Saatan sinut
kotiin. Sen jälkeen minun täytyy mennä kirjoittamaan kirjeeni loppuun."
Misa nyökkäsi pienesti ja kuiskasi toiselle heikosti: "Kiitos, Ryuuzaki..."
"Kiitos itsellesi", mies vastasi.
Use me as you will
Pull my strings just for a thrill
And I know I'll be okay,
Though my skies are turning grey (grey grey )
Muutaman
päivän kuluttua L asteli syrjäiselle kujalle, jossa Near ja muutama muu
hänen kollegansa odottivat häntä. "No?" Near kysyi kohottaen katseensa.
"Missä Kira on? Sinähän sanoit saaneesi selville hänen
henkilöllisyytensä. Onko hän Misa Amane kuten oletimme?"
"Ei", L vastasi ilmeettömästi. "Vaan minä."
Siinä
samassa Near pudotti pienoislentokoneensa maahan ja katsahti L:ään kuin
tämä olisi täysin järkensä menettänyt... "Mitä sinä selität?" tämä
tivasi.
"Minä olen Kira", L intti sydän kovasti jyskyttäen. "Voin
todistaa sen tappamalla vieressäsi seisovan miehen..." Oikeasti L
valehteli, mutta hän oli nähnyt kyseisen henkilön nimen Misan Death
Notessa. Aikakin vastasi suurin piirtein sitä paljon kello nyt oli.
"Mitä
helvettiä -?" mies älähti, mutta sitten tämän silmät laajenivat
järkytyksestä. Pian tämä kaatui kuolleena maahan. Hetken aikaa oli
aivan hiljaista.
Matsuda veti aseen taskustaan ja kohdisti sen L:ää kohti.
I will never let you fall!
I'll stand up with you forever!
I'll be there for you through it all,
Even if saving you sends me to heaven!
"Ryuuzaki?"
Misa huhuili pirteästi. "Ryuuzaki!" tyttö avasi varovasti miehen
hotellihuoneiston oven ja yllättyi kovasti siitä että se oli auki...
'Mitä... on tapahtunut?' tyttö ihmetteli ja yritti estää pahoja
aavistuksia tulvimasta mieleensä. "Ryuuzaki! Oletko täällä? Tajusin
jotain tuossa pari päivää sitten..." tyttö yritti ja asteli eteenpäin
tyhjässä huoneistossa...
"Minä rakastan sinua..." tyttö kuiskasi
hiljaa. "Missä olet?" siinä samassa tyttö huomasi kirjeen sillä samalla
pöydällä jossa toinen oli raapustellut pari päivää sitten niin
keskittyneesti. Eikö hän ole vieläkään saanut toimitettua? Misa ojensi
kätensä kirjettä kohti ja hämmentyi todella kun huomasi kirjoituksen:
'Misalle.'
"Hölmö... kirjoititko kirjettä minulle?" tyttö naurahti
hennosti ja poimi kirjeen käsiinsä avaten sen. Sitten hän alkoi lukea
kirjettä ääneen: " 'Rakas Misa...' "
I will never let you fall!
I'll stand up with you forever!
I'll be there for you through it all,
Even if saving you sends me to heaven! (continues until fades out)
"Ei..."
tyttö lyyhistyi musertuneena lattialle ja nyyhkytykset ravistelivat
häntä rajusti. "Ei... Ryuuzaki... Sinä et voi olla..." Misa nousi
pystyyn ja ryntäsi pois L:n hotellihuoneesta.
"Ryuuzaki!" Misa kirkui juosten pitkin Tokion katuja. "Ryuuzaki!"
Kauempaa
kuului laukaus. "Ei!" Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja Misan sydän
jätti yhden lyönnin välistä. Se ei voinut olla... Se ei saanut olla...
Pian
tyttö kääntyi erään kulman taa ja päästi suustaan kaameimman huudon,
jonka olisi koskaan voinut päästää. "EI!" tyttö juoksi tutun hahmon luo
huomatakseen tämän maassa...
"Ei, Ryuuzaki!"
"Mi... sa..." tämä kähisi heikosti ja tämän kurkku korisi.
"Ei... Ryuuzaki, ole kiltti... et saa..."
"He
eivät ole enää perässäsi..." L kuiskasi heikosti ja tämän silmät
lepattivat heikosti. "Ole kiltti ja pidä huoli itsestäsi..."
"Ei... Älä puhu tuollaisia!" Misa itki epätoivoisesti. "Soitan ambulanssin tai -"
"On
jo myöhäistä. Se on... liian lähellä... sydäntä", L takelsi heikosti ja
yski äänen aina heikentyessä. "Misa..." Hän käänsi katseensa vielä
kerran toisen vihreisiin silmiin jotka kimaltelivat nyt kyynelistä.
"Minä rakastan sinua."
"Niin minäkin sinua", Misa vastasi ja painoi
vielä viimeisen suudelman miehen huulille, ennen kuin tämä henkäisi
heikosti vielä viimeisen kerran ja sulki lopullisesti silmänsä vaipuen
ikuiseen uneen.
torstai, 30. lokakuu 2008
Kommentit