Nimi: Your guardian angel
Kirjoittaja: Ryuuzaki-san
Oikolukija: Damarë
Aihe: Death Note
Tyylilaji: Drama, romance, fluffy, Songfick
Ikäraja: Lievä R
Paritukset: Misa x L
Mainoslause: "Ryuu... Ryuuzaki...?" L hautasi kasvonsa tytön hiuksiin ja kuljetti käsiään tämän selkää pitkin. "En anna kenenkään satuttaa sinua", mies kuiskasi käheästi. "Lupaan. Järjestän asian."
A/N: L nyt ei päässyt omaan elementtiinsä, eikä sen kummemmin Misakaan... Eikä tästä saa kunnon kuvaa Death notesta xD Kuvailultaan huonoimpia fickejä, mutta sinänsä aika suloinen. Kirjoitin tämän Chrístínalle <3 (vaikkei hää Misasta ja L:stä pahemmin pidäkään XDD) eiköhän hän tämän luettuaan tajua miksi omistan tämän hänelle xD
Warnings: Henkilön kuolema

Your guardian angel


Oli aivan hiljaista. Sade piiskasi ikkunaa. Mies huokaisi hiljaa laskien katseensa tyhjälle kirjepaperille.
L istui yksin pimeässä huoneessa, jota valaisi vain heikko kynttilän valon luoma kajo. Hän poimi kynän käteensä ja alkoi kirjoittaa:

'Rakas Misa...'

L mietti hetken ja puraisi alahuultaan tietämättä miten jatkaa, mutta kirjasi sitten paperille sanat:

'Kun saat tämän kirjeen, olen jo luultavasti poissa.'

"Ryuuzaki!"
Tytön ääni herätti L:n mietteistään ja tämä kohotti katseensa irti kirjepaperista. "Misa", L sanoi rauhallisella äänellään ja hymyili tytölle pienesti. "Ajattelin juuri sinua."
"Minua?" tyttö kysyi hämillään ja räpäytti vihreitä silmiään. Hymy nyki tämän ruusunpunaisilla huulilla eikä tyttö voinut olla naurahtamatta heleästi. "Oletpas sinä hassu, Ryuuzaki."
L hymähti pienesti ja jatkoi paperille raapustamista.

When I see your smile,
Tears roll down my face.
I can't replace.
And now that I'm stronger, I have figured out,
How this world turns cold and it breaks through my soul.
And I know I'll find deep inside me,
I can be the one.


"Mitä sinä teet, Ryuuzaki?" Misa kysyi hetken kuluttua ja kallisti päätään kuin utelias koiranpentu yrittäen samalla nähdä paperille, mutta L peitti sen näkyvistä käsillään. "Eh, en mitään tärkeää. Se on naurettavaa oikeastaan", mies mutisi vältellen tytön katsetta. "Tuskinpa se voi mitään kovin naurettavaa olla... Näytit hyvin vakavalta ja keskittyneeltä kirjoittaessasi jotain sille paperille", tyttö huomautti heilauttaen platinan vaaleita hiuksiaan.
L oli hetken hiljaa ja empi, ennen kuin vastasi: "Kirjoitan kirjettä."
"Kirjettä?" tyttö toisti hämillisenä ja tarkasteli toista lämpimällä katseellaan. "Kenelle?"
L lopetti kirjoittamisen ja kohotti päätään antaen tummien silmiensä katseen porautua syvälle Misan silmiin. "Eräälle hyvin erikoiselle ihmiselle. Haluan, että hän tietää mitä merkitsee minulle."
"Mikset vain sano sitä hänelle?" Misa ehdotti reippaasti ja istuutui L:n viereiselle tuolille pörröttäen tämän mustia hiuksia. "Tämä henkilö varmasti arvostaisi sitä kovasti."
"En... pysty siihen", L mutisi koskettaen alahuultaan. "En nytkään tiedä miten kirjoittaisin asiani."
"Hmm..." Misa äännähti mietteliäästi ja leikitteli sitten yhdellä hiussuortuvallaan. "Tarvitsetko apua?" tämä kysyi sitten hetken kuluttua. L hymyili tytölle kiitollisena mutta pudisteli sitten päätään. "On parempi, että kirjoitan tämän aivan itse, enkä sitä paitsi halua vaivata päätäsi moisella... Mutta en pistä pahakseni, jos voisit antaa muutaman neuvon."
Tyttö nyökkäsi ponnekkaasti ja sanoi sitten: "Sinun kannattaa kirjoittaa asiat, jotka haluat sanoa, juuri kuten ajattelet ne. Niin että ne tulevat suoraan sydämestä ja todella tarkoitat sitä mitä kirjoitat. Jos yrität peitellä tai muotoilla sanat väkisin se kuulostaa vain teennäiseltä. Kuuntele sydäntäsi ja anna sen tuoda oikeat sanat mieleesi."
"Niinkö?" L kysyi ja tämän silmät laajenivat hiukan. "Olet oikeassa, ehkä niin on paras."
"Ei mitään ehkää, vaan niin ON paras", tyttö korjasi ja taputti hellästi miehen kättä. L tunsi väristyksen kulkevan kehonsa lävitse. Hän nautti lämmöstä, jonka Misan läsnäolo herätti hänessä.
L tarttui tyttöä hellästi kädestä ja hymyili tälle pehmeästi. "Kiitos, Misa. Sinusta oli hurjasti apua."
"Enhän minä mitään tehnyt!" tyttö protestoi nauraen. 'Kiitos kaikesta', L ajatteli, muttei sanonut sitä ääneen vaikka olisi ehkä pitänyt. Sen sijaan hän kääntyi pois päin Misasta jatkaen kirjoittamista.

I will never let you fall. (let you fall.)
I'll stand up with you forever.
I'll be there for you through it all. (through it all.)
Even if saving you sends me to heaven.


"Mutta miten sinä voit oikeasti?" L kuiskasi hiljaa ja vilkaisi Misaa vakavasi sivusilmällä. "Kuulin tilanteestasi." Mies huomasi kuinka tytön alahuuli värähti lähes huomaamattomasti, vaikka tämä yrittikin selvästi esittää vahvaa. "Kertoiko Raito sinulle?" tyttö kysyi värittömästi, jolloin L nyökkäsi pienesti. "He ovat siis saaneet selville että olet toinen Kiroista."
Misa puraisi alahuultaan. "Mitä aiot tehdä minulle, L? Sinunhan tarkoituksesi oli lähettää Kira hirteen..."
L oli hetken vaiti ja katseli tyttöä hellästi, surullinen hymy kasvoillaan. "Totta, se oli tarkoitukseni." Misa käänsi selkänsä miehelle, ja L huomasi kuinka tämän koko vartalo alkoi täristä. Tyttö kietoi käsivarret ympärilleen kuin halaten itseään. Ikään kuin tällä olisi ollut kylmä. "Mutta en tee sitä", L tokaisi viimein vakavana.
"M - mitä?" Misa sopersi kääntyen katsomaan toista uskomatta korviaan.
"En tee sitä. Järjestän asiat." Mies nousi seisomaan, veti tytön lähelleen ja kietoi käsivartensa tämän ympärille.
Misa äännähti hämillään ja jähmettyi paikoilleen kuin patsas.
"Ryuu... Ryuuzaki...?" L hautasi kasvonsa tytön hiuksiin ja kuljetti käsiään tämän selkää pitkin.
"En anna kenenkään satuttaa sinua", mies kuiskasi käheästi. "Lupaan. Järjestän asian."

It's okay,
It's okay,
It's okay-ay-ay-ay-ay


"Ryuuzaki..." Misa kuiskasi kyyneleiden valuessa vuolaasti tämän poskilla ja tyttö vastasi lopulta tiukasti halaukseen. "Kiitos, mutta en usko että voit tehdä asialle mitään..."
"Kyllä minä voin", L sanoi nyt jo tiukasti ja vetäytyi pois halauksesta pitäen kuitenkin yhä tytöstä kiinni kuin ei aikoisi koskaan irrottaa otettaan. "Luota minuun."
Misa aukoi suutaan vähän aikaa kuin yrittäen sanoa jotain mutta hymähti sitten pienesti hymyillen. "Jos niin sanot..."
L hymyili ja kuivasi hellästi tytön kyyneleet rakastava katse silmissään. "Me selviämme tästä."
L irrotti vastahakoisesti otteensa tytöstä ja asteli sanaakaan sanomatta ikkunalle.
"Sade on loppunut..." hän sanoi katsellen sitten tummalle tähtitaivaalle.
"Katso, Ryuuzaki!" Misa hihkaisi ja juoksi miehen vierelle tarttuen tätä kädestä saaden lämmön läikähtämään miehen sisällä. "Tähdenlento!" Misa käänsi katseensa L:ään hymyillen. "Saamme molemmat yhden toiveen."
"Väärin", mies naurahti pienesti. "Katsopa uudestaan", mies kehotti osoittaen taivaalle.
Misa henkäisi vaikuttuneena ja naurahti ihastuksissaan.
"Tähdenlentoja! Enemmän toiveita kuin kykenen tekemään!"

Seasons are changing,
And waves are crashing,
And stars are falling all for us.
Days grow longer and nights grow shorter,
I can show you I'll be the one


L katseli Misaa hymyillen ja huomasi kuinka tyttö vastasi katseeseen silmät sädehtien.
"Mitä toivoit?" mies kysyi sitten, mutta Misa vain pudisteli päätään ja katsoi miestä mukamas paheksuen. "Ei sitä voi kertoa, muuten toive ei toteudu."
"Aaah, aivan. Unohdin sen täysin", L myönsi ja hieroi mietteliäästi leukaansa tuijotellen kaukaisuuteen. "Kuule... saanko kysyä sinulta jotain?"
"Eh?" Misa katsahti toista kysyvästi.
"Miten Raito kohtelee sinua? Miten teidän suhteenne -?"
"Mitäh?" tyttö älähti närkästyneenä astuen kauemmas toisesta. "Mitä sinä nyt tuollaisia! Mokoma perverssi!"
"Ei, en minä sillä", L sanoi hiljaa ja painoi katseensa maahan. "Mietin vain... Raito on hyvä tyyppi, mutta... sinä ansaitset parempaa kohtelua kuin mitä hän..."
"Ehkä niin, mutta ei millään pahalla Ryuuzaki", Misa aloitti viileästi. "Se ei kuulu sinulle."
L hymähti vaitonaisesti ja yritti olla näyttämättä pettymystään ulospäin. "Olet aivan oikeassa. Suo minulle anteeksi."
"Äh, minä olen se jonka pitäisi pyytää anteeksi", Misa mutisi. "Meillä ei mene Raiton kanssa oikein hyvin, mutta minä rakastan häntä yli kaiken ja..."
"Minä tiedän", L keskeytti. "Ei sinun tarvitse sitä sanoa. Tiedän kyllä, mutta en kestä katsoa kuinka sinä kärsit. Jos olisit minun tyttöystäväni - " L sulki nopeasti suunsa ja yritti olla jatkamatta lausettaan loppuun asti.
"Sinun... tyttöystäväsi...?" Misa toisti ihmeissään ja loi L:ään katseen, jollaista tämä ei koskaan aiemmin ollut luonut...
"Äh, unohda", L takelsi haroen vaivaantuneena hiuksiaan. "Se oli typerää, minä - "
Hän ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään kun tunsi mansikan makuiset huulet omillaan.


I will never let you fall. (let you fall.)
I'll stand up with you forever.
I'll be there for you through it all. (through it all.)
Even if saving you sends me to heaven.


L vastasi suudelmaan ja raotti tytön huulia omillaan ja tunsi kuinka tytön kieli hyväili pian hellästi mutta kiusoitellen hänen omaansa. Mies upotti kätensä tytön silkin pehmeisiin hiuksiin suudellen tätä yhä. Pian hän oli kuulevinaan tytön voihkaisevan mielihyvästä. L vei kätensä silitelläkseen sormellaan tytön poskea ja tunsi kuinka se kastui. "M - mitä?"
L vetäytyi pois päin huomatakseen Misan kyyneleiden raidoittamat kasvot...
'Ihan niin kuin Misa olisi muka nauttinut'', L ajatteli ja puri kivuliaasti ala huultaan. Että hän osasikin olla tyhmä... "Anteeksi", tyttö ynähti ja kääntyi lähteäkseen.
"Misa, älä lähde!" L huudahti, mutta liian myöhään sillä tyttö oli jo poistunut.

'Cause you're my, you're my, my-e-y-e-y,
My true love, my whole heart.
Please don't throw that away.
'Cause I'm here... for you!
Please don't walk away and,
Please tell me you'll stay... here!


"Misa!" L huusi ja juoksi ulos asunnostaan raskaasti huohottaen. "Misa!" Pian hän kuulikin verta hyytävän kiljaisun... ja vieläpä tutulla äänellä...
"Misa!" L huudahti ja huomasi kuinka eräs miehen köriläs oli käynyt tämän kimppuun... "Lopeta!" mies käski ja tönäisi miehen kovakouraisesti sivuun vetäen nyyhkyttävän Misan syliinsä. Mies asteli uhkaavasti L:ää ja Misaa kohti jolloin L työnsi Misan taakseen ja otti vastaan kivuliaan nyrkin iskun kasvoihinsa. "Lopeta!" tyttö kiljui miehelle, mutta tämä ei kuunnellut. L katseli miestä hetken aikaa typertyneenä kunnes potkaisi tätä kovaa kylkeen. "Silmä silmästä", L sähähti ja loi musertavan katseen mieheen joka tajusi viimein poistui paikalta.

Whoa-oh!
Stay!
Whoa-oh!


"Ryuuzaki..." Misa henkäisi ja ryntäsi miehen luo ja katsahti kauhistuneena. "Sinä... Vuodat verta..."
L piteli kättään hetken haljenneella huulella, mutta laski sen sitten Misalle sanoen: "Ei se ole paha... Pääasia, että olet kunnossa."
Misa naurahti pienesti ja suukotti miestä nopeasti poskelle.
"Senkin prinssi rohkea", tyttö tokaisi hymyillen mutta vaikutti yhä hermostuneelta. L:n katse löysi Misan kaulalle ja huomasi... "Sinulla on mustelma... tuossa...", L huomautti edelleen uupuneena ja katseli Misaa huolestunein silmin. "Oletko oikeasti kunnossa?"
"O - olen..." tyttö änkytti vaimeasti. "Ja se on fritsu oikeastaan... minä..." L tarttui hellästi tytön kaulaan ja vei huulensa pehmeästi fritsun kohdalle. "Tule", L sanoi ja ojensi Misalle kätensä. "Saatan sinut kotiin. Sen jälkeen minun täytyy mennä kirjoittamaan kirjeeni loppuun."
Misa nyökkäsi pienesti ja kuiskasi toiselle heikosti: "Kiitos, Ryuuzaki..."
"Kiitos itsellesi", mies vastasi.

Use me as you will
Pull my strings just for a thrill
And I know I'll be okay,
Though my skies are turning grey (grey grey )


Muutaman päivän kuluttua L asteli syrjäiselle kujalle, jossa Near ja muutama muu hänen kollegansa odottivat häntä. "No?" Near kysyi kohottaen katseensa. "Missä Kira on? Sinähän sanoit saaneesi selville hänen henkilöllisyytensä. Onko hän Misa Amane kuten oletimme?"
"Ei", L vastasi ilmeettömästi. "Vaan minä."
Siinä samassa Near pudotti pienoislentokoneensa maahan ja katsahti L:ään kuin tämä olisi täysin järkensä menettänyt... "Mitä sinä selität?" tämä tivasi.
"Minä olen Kira", L intti sydän kovasti jyskyttäen. "Voin todistaa sen tappamalla vieressäsi seisovan miehen..." Oikeasti L valehteli, mutta hän oli nähnyt kyseisen henkilön nimen Misan Death Notessa. Aikakin vastasi suurin piirtein sitä paljon kello nyt oli.
"Mitä helvettiä -?" mies älähti, mutta sitten tämän silmät laajenivat järkytyksestä. Pian tämä kaatui kuolleena maahan. Hetken aikaa oli aivan hiljaista.
Matsuda veti aseen taskustaan ja kohdisti sen L:ää kohti.

I will never let you fall!
I'll stand up with you forever!
I'll be there for you through it all,
Even if saving you sends me to heaven!


"Ryuuzaki?" Misa huhuili pirteästi. "Ryuuzaki!" tyttö avasi varovasti miehen hotellihuoneiston oven ja yllättyi kovasti siitä että se oli auki... 'Mitä... on tapahtunut?' tyttö ihmetteli ja yritti estää pahoja aavistuksia tulvimasta mieleensä. "Ryuuzaki! Oletko täällä? Tajusin jotain tuossa pari päivää sitten..." tyttö yritti ja asteli eteenpäin tyhjässä huoneistossa...
"Minä rakastan sinua..." tyttö kuiskasi hiljaa. "Missä olet?" siinä samassa tyttö huomasi kirjeen sillä samalla pöydällä jossa toinen oli raapustellut pari päivää sitten niin keskittyneesti. Eikö hän ole vieläkään saanut toimitettua? Misa ojensi kätensä kirjettä kohti ja hämmentyi todella kun huomasi kirjoituksen: 'Misalle.'
"Hölmö... kirjoititko kirjettä minulle?" tyttö naurahti hennosti ja poimi kirjeen käsiinsä avaten sen. Sitten hän alkoi lukea kirjettä ääneen: " 'Rakas Misa...' "

I will never let you fall!
I'll stand up with you forever!
I'll be there for you through it all,
Even if saving you sends me to heaven! (continues until fades out)


"Ei..." tyttö lyyhistyi musertuneena lattialle ja nyyhkytykset ravistelivat häntä rajusti. "Ei... Ryuuzaki... Sinä et voi olla..." Misa nousi pystyyn ja ryntäsi pois L:n hotellihuoneesta.

"Ryuuzaki!" Misa kirkui juosten pitkin Tokion katuja. "Ryuuzaki!"
Kauempaa kuului laukaus. "Ei!" Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja Misan sydän jätti yhden lyönnin välistä. Se ei voinut olla... Se ei saanut olla...
Pian tyttö kääntyi erään kulman taa ja päästi suustaan kaameimman huudon, jonka olisi koskaan voinut päästää. "EI!" tyttö juoksi tutun hahmon luo huomatakseen tämän maassa...
"Ei, Ryuuzaki!"
"Mi... sa..." tämä kähisi heikosti ja tämän kurkku korisi.
"Ei... Ryuuzaki, ole kiltti... et saa..."
"He eivät ole enää perässäsi..." L kuiskasi heikosti ja tämän silmät lepattivat heikosti. "Ole kiltti ja pidä huoli itsestäsi..."
"Ei... Älä puhu tuollaisia!" Misa itki epätoivoisesti. "Soitan ambulanssin tai -"
"On jo myöhäistä. Se on... liian lähellä... sydäntä", L takelsi heikosti ja yski äänen aina heikentyessä. "Misa..." Hän käänsi katseensa vielä kerran toisen vihreisiin silmiin jotka kimaltelivat nyt kyynelistä. "Minä rakastan sinua."
"Niin minäkin sinua", Misa vastasi ja painoi vielä viimeisen suudelman miehen huulille, ennen kuin tämä henkäisi heikosti vielä viimeisen kerran ja sulki lopullisesti silmänsä vaipuen ikuiseen uneen.